Lääkkeetön päivä

Eilen pistin viimeisen lääkkeen (Ovitrelle) tasan tarkkaan 36h ennen punktiota niin kuin ohjeissa sanottiin. Ovitrelle on mielestäni kaikista lääkekynistä se helpoin. Neula on niin ohut, ettei sen laittaminen tuntunut yhtään miltään. Kaiken kaikkiaan pistoshoito meni tosi hyvin ja olisin jälleen kerran tähän valmis uudestaankin.

Vatsassa on ollut pieniä tuntemuksia, mutta ei sellaista valtavaa turvotusta kuin viimeksi. Olo oli niin hyvä, että olin normaalisti töissä ja tein jopa yhden ekstratunnin. Tiimille kerroin pienestä toimenpiteestä viikon lopussa jo alkuviikosta ja silloin kukaan ei alkanut utelemaan sen enempää. Eilen oli vaikea tilanne töissä, kun paras työystäväni kysyi suoraan, että mihin operaatioon olen menossa. Tuntui todella pahalta, kun en voinut kertoa ja kiersin asian. Hän jäi varmasti miettimään, että mikä minulla on. Emme ole tunneet toisiamme kuitenkaan kuin vasta muutaman kuukauden. Silti minua jäi vaivaamaan, etten kertonut, sillä olemme avautuneet toisillemme viime aikoina niin paljon kaikesta muusta vakavasta, kuten burnoutista, johon molemmat ajauduimme ennen lomia. On vaan niin paljon helpompaa mennä töihin taas ensi viikolla, kun kukaan ei tiedä mitä sisälläni on menossa.