Päättymätön keskenmeno

Olin voinut jo paremmin ja minulla oli suorastaan positiivisia ajatuksia viime viikolla, kun vuoto oli alkanut vihdoin tyrehtymään. Sairaalasta pyydettiin kuitenkin käymään verikokeissa sekä vastaanotolle ultraan, jotta voitaisiin olla varmoja siitä, että raskaushormonia- eikä materiaalia enää löytyisi sisältäni.

Vaikka olen tottunut huonojen uutisten tulvaan, olin taas aidosti yllättynyt, että pahin skenaario piti taas paikkansa, eikä tätä keskenmenoa oltukaan vielä taputeltu. Raskaushormonin määrä oli vieläkin 30 (miettikääs, että tällä lukemalla markettiraskaustesti antoi aluksi selkeän negan, ja roskishaamussa erotti juuri ja juuri toisenkin viivan yli 15 min odottelun jälkeen), vaikka 4 viikolla keskenmenosta sen pitäisi olla jo selkeä 0. Vielä ikävämpää oli löydös ultrassa - edelleen jotain 75 millin edestä oli materiaa näkyvissä. Kuvasta oli kuitenkin mahdoton erottaa, että onko se todella raskausmateriaalia vaiko jopa hyvälaatuinen kasvain (polyyppi), jollaisesta olen joutunut hankkiutumaan kerran eroon aikaisemmin. Kohdun kasvaimet eivät ole hyvä juttu, sillä ne voivat aiheuttaa keskenmenoja. Jälleen kerran muserruin surusta. Oliko tämä polyyppi aiheuttanut keskenmenoni? Oliko tämä minun vikani, kun en ollut tajunnut sairaalaa tutkimaan kohtuani polyyppien varalta ennen alkionsiirtoa? Hoitaja ja lääkäri olivat yllättyneitä, kun kuulivat, ettei minua oltu tutkittu tältä kantilta ennen ensimmäistä PAS:ia. Olin kommunikoinut ja raportoinut aikaisemmasta polyypista vuosi sitten sairaalalle, kun tapaustamme tutkittiin ensimmäisen kerran. Tuskin kukaan on palannut näihin vanhoihin papereihin, kun hoidot olivat taas täysiä käynnissä. Minun olisi pitänyt pitää huoli siitä, että asia muistetaan ja tutkitaan.

Lääkäri yritti lohduttaa minua, että kyseessä on todennäköisemmin raskausmateriaalia verikokeen tulosten takia, mutta asia tulisi silti hoitaa, oli kyseessä sitten kasvain tai materiaali. Sitä ennen ei lapsettomuushoitoja voisi jatkaa.

Jos jotain hyvää, niin pääsen yllättävän nopeasti toimenpiteeseen, jossa tähystyksellä tuo alle sentin palanen tullaan minusta vihdoin poistamaan. Ko. toimenpide on jo tällä viikolla. Kunpa sen jälkeen, voisin keskittyä viimein raskauden yrittämiseen ja positiivisuuteen. Nämä huonot uutiset tuntuvat lyövän minua maahan kerta toisensa jälkeen.

Kp4 ja ajatuksia punktiosta

Kp4 - vasta! Aika matelee tappavan hitaasti. Mutta omaa syytäni, kun ajoitin koeputkihoidon sellaiseen kohtaaan elämässäni, kun ei ole suuria suunnitelmia ja töissä rauhallista. Työkiireet saisivat mielen muualle, mutta näyttää siltä, että saan keskittyä lähinnä kellon sekuntiviisareiden etenemiseen ainakin seuraavan viikon. Ehdin jo toivoa, että olisi jo punktiopäivä, että saisin jotain jännitystä elämääni. Punktiopäivänä saatan toivoa jotain aivan muuta.

Olen lukenut paljon muiden kokemuksista punktiosta. En osaa jännittää toimenpidettä ainakaan vielä kovin paljon. Polyypin poisto kohdusta oli minulle tosi helppo toimenpide ja lääkärin mukaan tuntemuksilta punktio pitäisi olla melko samanlainen. Jännitin polyypin poistoa turhankin paljon ja nyt yritän mennä toimenpiteeseen paljon rennommalla otteella. Jos nyt sinne asti päästään! Huomenna on nimittäin 1. ultra-aika, jossa katsotaan miten Bemfola on vaikuttanut munarakkuloiden kasvuun. Minulla on luottavainen olo siitä, että lääke on tehonnyt hyvin. Olen lävistänyt nahkani nyt kolme kertaa piikillä, ja en ole saanut minkäänlaisia oireita lääkkeestä, ei mielialavaihteluita eikä mitään outoja tuntemuksia tai turvotuksia vatsan alueella. Henkisesti tämä ei ole ollut vielä yhtään rankkaa, mutta tätä puolta koetellaan varmaan enemmän sitten myöhemmin.