14.11.2018

Kohti parempia päiviä

Näin yöllä painajaista, että olin menossa sairaalaan tapaamaan lääkäriä, jonka pitäisi päättää voidaanko siirtoa tehdä meneillä olevaan lääkkeelliseen kiertoon. En unessa millään meinannut löytää ovea, joka olisi vienyt sisään sairaalaan. Viimein kun pääsin sairaalan käytäville ja lisääntymistieteen yksikön oville saakka, tieni pysäytti lattiasta kattoon ulottuvat paksut kalterit. Yritin ahtautua kaltereiden läpi, mutten mahtunut ja minut lävitsi epätoivo ja luovuttaminen. En pääsisi läpi ja menettäisin mahdollisuuteni.

Heräsin ja tajusin, että tänä aamuna minulla olisi tuomiopäivä ihan todellisessa elämässä. Minua hermostutti ennen ultraa ja pelkäsin kohtaavani samoja tunteita ja kaaosta sisälläni kuin viimeksi lähtiessä samaisesta paikasta. Tällä kertaa vastassa oli lääkäri, jolla oli yställiset kasvot - tuntui heti paremmalta. "Lääke on toiminut niin kuin pitääkin ja kohdun limakalvon paksuus on oikein otollinen alkion siirtoa ajatellen." Ja niin minulle varattiin aika ensi viikoksi pakastetun alkion siirtoon!:)  Olin täyttä hymyä, kun lähdin sairaalasta kohti työpaikkaa. Edes typerät työhaasteet eivät ole päässeet pilaamaan päivääni. Olkoon tästä päivästä alkaen edellisiä paremmat päivät. Olen aivan lopun kyllästynyt huonoon fiilikseen ja stressiin. En vaan yksinkertaisesti jaksa enää.

Pääsin itse asiassa irti pahimmasta työuupumuksesta -ja stressistä jo muutama viikko sitten. Kävin silloin mielessäni läpi muutamia eri skenaarioita: voisin stressailla ja ahdistua samaan malliin, tai sitten katsoa, että mitä tapahtuu, jos alkaisin tekemään normaaleja 8 tunnin työpäiviä, välttelisin työmatkoja viimeiseen saakka ja antaisin itselleni aikaa ja mahdollisuuksia nauttia elämästä. Pahinta mitä voisi tapahtua olisi potkujen saaminen, mikä ajatuksena ei siinä vaiheessa tuntunut edes yhtään huonolta vaihtoehdolta. Aloin löysätä ja annoin tunnollisen minäni olla huolimattomampi ja suuripiirteisempi. Elämä näyttää etenevän töissä samaan malliin, eikä mitään pahaa ole tapahtunut vaan töissä pyörii nykyään rennompi, hauskempi ja paljon mukavempi minä. Parempi tulevaisuus on täällä.

4 kommenttia:

  1. Onpa ihana kuulla, että lääke on toiminut hyvin ja limakalvon paksuus on hyvä. Elikkäs hyvin mielin kohti alkion siirtoa! Ei meidän aina tarvitse olla niitä tunnollisia ja täydellisiä naisia työpaikalla, tai missään muuallakaan. Nyt laitat itsesi ja oman hyvinvoinnin etusijalle! Tiedän, että se on joskus todella vaikeaa. Isot tsempit ensi viikon alkion siirtoon :) Pidän peukkuja ja varpaita pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tsempeista - jokaikisestä peukusta ja varpaasta! :)

      Poista
  2. Kiva kuulla hyviä uutisia! Ja ihan mahtavaa, jos kaiken kaikkiaan olo tuntuu rennommalta ja stressittömämmältä. Paljon tsemppiä tulevaan siirtoon <3

    VastaaPoista