PP5

Täysin oireettomana taas mennään piinapäiviä. Kävin kurkkaamassa viime marraskuun kirjoituksia ennen plussausta. Viimeksi olin kertonut tuntemuksista rinnoissani aristuksen muodossa jo PP5:n kohdalla. Nyt ei edes rinnat tunnu yhtään herkiltä ja niiden koko on yhtä minimaalinen kuin normaalistikin. Tästä syystä olen jo melkein luopunut toivosta, että tästä PAS:ista olisi jäänyt kyytiläistä kiinni.

Samalla ajatukset ovat jo harhautuneet seuraavan kierron alkion siirtoon ja miten saan sen järjestymään. Olen tietysti taas reissussa seuraavan hoidon aikaan ja mahdolliset muutokset ovat monimutkaisia ja erittäin kallista järjestää. Mutta koska olen ikäloppu, niin yhtään aikaa ja kuukautta minulla ei ole varaa enää hukata. Jos järjestelyt sitten pilaa lomamatkani ja maksaa 600 euroa, olen päättänyt olla välittämättä asiasta ja tehdä vain kaikkeni saadakseni siirron onnistumaan.

Ainoa asia mikä minua tässä mahdollisessa epäonnen kierrossa lohduttaa on se, että työnhaku ei-raskaana on huomattavasti huolettomampaa kuin asian salaaminen rekryprosesseissa.