"Äitiys on tehtävistä arvokkain."
Näin kirjoitetaan päivän lehdessä tänään äitienpäivänä, joka ei ole koskaan meidän juhlapäivä. Sydän sisälläni pienenee kasaan ja huutaa.
Tein tänä aamuna omista säännöistäni poiketen ennen virallista testipäivää raskaustestin (pp9, dpo15) ja se oli negatiivinen - kuinkas muuten. Ei tarvitse enää tunnustella oireita, mutta nyt sitäkin enemmän harmittaa syödä lääkkeitä vielä seuraavat täydet 5 päivää.
Koskaan en saa tietää mikä minussa on vikana. Koskaan en saa tietää millainen olisin äitinä. Koskaan en saa pientäni lohduttaa ja keinuttaa uneen. Tänään muu kansa juhlii ja minä päästän irti kaikki mahdottomat unelmani.
Älä luovuta, minä ainakin pidän täällä sormet ja varpaat ristissä, että sinuakin vielä onnistaisi! Pahalta tuntuu puolestasi, eikä oikeita sanoja ole olemassakaan, tiedän sen. Mutta halusin vain sanoa sinulle, että huomenna on jo onneksi uusi päivä ja toivoa on aina, eikö? :)
VastaaPoistaKiitos <3 Vielä ei tunnu kovin toiveikkaalta, mutta ehkäpä vielä joku päivä.
Poistaälä Lia luovuta! Minulle lääkäri on sanonut, että jos kerran on onnistunut tulemaan raskaaksi, niin silloin se tulee onnistumaan ennemmin tai myöhemmin. Silloin on vain kyse siitä, että saadaan siirettyä juuri se alkio, jossa kaikki on kunnossa. Sinä saat vielä pienen syliin, jos jaksat vain rämpiä eteenpäin. Minun kälyni sai tänä vuonna 40- vuotiaana esikoisensa, monien ja monien epäonnistuneiden siirtojen ja hoitojen jälkeen. Hänkin luuli, että kohtu hylkii alkioita, mutta kyse oli vain juuri siitä yhden hyvän yksilön siirtämisestä.
VastaaPoistaTiedän, kuinka sinuun tällä hetkellä sattuu. Voimia <3
Kiitos Emilia <3
Poista