Odotamme meille sopivaa luovuttajaa ja lahjasoluja.
Päätös oli lopulta minulle ja meille todella helppo. Kaikki meille järkevät ja mahdolliset hoidot oli jo tehty. Aloin olemaan varma siitä, että omista soluistani ei olisi jatkamaan sukuani. Mutta olisiko suvun jatkaminen kuitenkaan se tärkein elementti? Mielestäni ei. Minulle on tärkeämpää, että voin jakaa pyyteetöntä rakkauttani ja jatkaa sukua mieheni puolelta, sillä hänen vanhemmillaan ei ole vielä yhtään lastenlasta, jota he niin kovasti toivovat.
Lahjasolu-prosessi alkoi yksityisellä lääkärin konsultaatiolla ja tästä paripsykologille. Psykologi lähinnä kyseli meidän lapsettomuuden eri vaiheista, sekä siitä millaisena näkisi meidät vanhempina. Oli erikoista, etten ollut yhtään valmistautunut tähän kysymykseen etukäteen. Huomasin, etten ollut edes kauhean tarkasti pohtinut, että millainen äiti todella olisin. Keskittyminen on ollut niin paljon kaikessa teknisessä liittyen lääkkeisiin, piikkeihin ja kuukautiskiertoon, etten ollut kertaakaan pysähtynyt todella miettimään, että minkälaisessa perhedynamiikassa lapsemme kasvaisi. Yllättävintä oli, että mieheni osasi vastata kaikkiin kysymyksiin upeasti kuulostaen siltä, että olisi todella paneutunut aiheeseen. Kuuntelin häntä ihaillen ja olin ylpeä hänestä. Kaikki tulee häneltä niin luonnostaan. Lapseni saisi aivan upean isän! Psykologi korosti sitä, että pitäisi olla valmistunut eniten siihen, että lapselle on kerrottava hänen alkuperänsä mahdollisimman aikaisin, sillä hänellä on oikeus ottaa yhteys biologiseen äitiinsä aikuisena.
Psykologikäynnin jälkeen meidät ikäänkuin hyväksyttiin prosessissa eteenpäin ja menimme jälleen lääkärin puheille. Lääkärin kanssa keskustelimme siitä mitä seuraavaksi tapahtuu ja luovuttajan valintaprosessista. Meille kerrottiin, että luovuttaja pyrittäisiin valitsemaan siten, että hän edes etäisesti jotenkin muistuttaisi meitä ottaen huomioon pituuden, silmien, hiusten ja ihon värin. Odotuksesta tulee todennäköisesti pitkä, 3-6 kuukautta. Mutta olen tottunut odottamaan ja jonottamaan. Jos tämä on viimeinen kerta, niin kestän sen.
Hoidosta tulee kallis. En pysty kuitenkaan ajattelemaan rahaa. Se on niin pieni hinta uudelle elämälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti