9.12.2018

Niistä alkuraskauden oireista

Kuten olen jo monta kertaa todennut niin en ensimmäisten kahden viikon aikana alkion siirron jälkeen kokenut oikein mitään selkeitä raskausoireita. Toisaalta, en ole ikinä raskaana ollut niin vaikea niitä on tunnistaakaan. Näin jälkikäteen ajateltuna on voinut kuitenkin olla jotain, joka on viitannut siihen, että kyytiläinen oli tarttunut kiinni kasvattamaan kohtua. Kaiken kaikkiaan "oireilua" oli vähemmän kuin aikaisemmissa tuoresiirrossa. Punktion jälkeiset turvotukset ja vatsatuntemukset ovatkin olleet omalla kohdallani voimakkaampia kuin ne oikeat raskausoireet.

Kirjaan tähän ylös eri viikkojen oireita, jos tulisi vaikka myöhemmin vielä käyttöä:

3+
- rintojen lievä aristus
- kahvin inhottaminen
- pienet alavatsatuntemukset; tunne siitä, että kuukautiset alkavat pian
- kiusallisia ilmavaivoja muutaman päivän ajan

4+
- suun kuivuminen ja jatkuva jano
- lisääntynyt näläntunne; tarve syödä vähintään kolmen tunnin välein, muuten instant hermostuminen
- kuukautisten poissaolo
- rintojen aristus
- positiivinen raskaustesti :)

Olin 4+ viikoilla työmatkalla ja erään päivänä lähdimme työkaverin kanssa suoraan töistä keskutaan ostoksille. Aavistin vaaran merkkejä ilmassa. Tutustuimme tämän tyypin kanssa ensimmäistä kertaa vasta tällä reissulla ja voi luoja minkälaisen ensivaikutelman tein itsestäni. En ole kovin herkästi valittavaa tai raivostuvaa tyyppiä, mutta tällä reissulla minusta sai aivan päinvastaisen kuvan. Jo lähtiessä töistä huomasin kovan nälän ja vessahädän nostavan päätään. Tämän lisäksi illalla sää oli kylmennyt äkisti ja minulla oli aivan liian vähän vaatteita päällä. Kaiken lisäksi junamme keskustaan oli auttamattomasti myöhässä. Meinasin saada nälissäni, kylmissäni ja vessahädässäni totaalisen hermoromahduksen :D Lopulta en kyennyt peittelemään mielialaani vaan aloin kiukuttelemaan junan myöhästymisestä ja valittamaan nälkääni ahdistuneesti valittaen. Meillä oli pitkä hiljainen hetki, kun työkaverini oli niin vaivaantunut tilanteesta. Kun juna viimein saapui ja pääsimme perille, aloin arpomaan suureen ääneen, että oliko minun kiireellisempää päästä vessaan tai syömään. Valitsin näistä ruoan ja työkaverini oli taas ihmeissään. Yritin vakuutella häntä, että en ole yleensä ruoasta näin fanaattinen tai aikataulutarkka, mutta ei vaikuttanut uskovan.

5+: 
- rintojen aristus ja lievä turvotus, nännipihojen aavistuksenomainen laajentuminen
- jano edelleen kova
- ajoittaiset lievät tuntemukset alavatsalla
- karkin inhottaminen; olen yleensä melko perso irtokarkeille ja suklaalle, mutta nyt ei tee yhtään mieli

Vasta pari kertaa olen tuntenut lievää huonovointisuutta ja olen miettinyt, että milloin pahoivointi saattaa alkaa oikein kunnolla. Ensi viikolla olen taas työmatkalla ja toivon selviäni reissusta ilman oksentamista palaveripöydässä. Toisaalta en laittaisi pahenevia oireita pahakseni, sillä se rauhottaisi mieltäni raskauden jatkumisesta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti