13.12.2018

Aivan älytön nälkä

Tätä en osannut odottaa, että alkuraskaudessa vaivaisi eniten nääntymisnälkää muistuttava olotila. Se ei ole jatkuvaa, mutta n. 2,5 tunnin kuluttua edellisestä syömisestä alkaa aina muistuttamaan olemassaolostaan. En muista lukeneeni aikaisemmin tällaisesta oireesta ja en enää ihmettele yhtään, että raskausaikana joku saattaa lihoa yli tavoitekäyrien. Tällaista nälkää on aivan pakko totella, eikä se taltu millään välipalaporkkanoilla tai ruisleivällä.

Olen muutaman kerran joutunut sellaiseen tilanteeseen, että ruokailu on ns. myöhässä, verensokeri alkaa tippumaan kiihtyvää tahtia ja olotila muuttuu aivan kaameaksi. En koe varsinaista pahoinvointia vaan yksinkertaisesti tunnen nääntyväni nälkään, ajatukset muuttuvat sekavaksi ja pelkään pyörtyväni siihen paikkaan, vaikka ei varsinaisesti huimaisikaan. Aah, se tunne on niin ihana, kun saa vihdoin syötyä ja kaikki normalisoituu.

Joudun nyt tosissani miettimään päivärutiinejani sen mukaan, että ruokaa on jatkuvasti jossain muodossa saatavilla ja että isojen aterioiden väli ei mene liian pitkäksi. Syön tällä hetkellä kolme isompaa ateriaa päivässä, vaikka en ole ehtinyt töiden takia nyt urheilemaankaan. Onneksi ei ole tosiaan mitään makeanhimoa vaan eniten tekee mieli suolaisia ja raikkaita ruokia, esimerkiksi joku ihana salaatti voimakkaan makuisen kastikkeen kera tekee todella hyvää. Huomaan, että aistit ovat selkeästi herkistyneet, sillä ruoka maistuu todella paljon maukkaammalta ja voimakkaammaalta kuin ennen, etenkin hyvä ateria on varsinainen pala taivasta.

Kokeilin muuten aitoa italialaista espressoa tänään testatakseni, että onko kahvi-inhotus vielä voimissaan. Pystyin sipaisemaan juomaa vain hiukan kielelläni ja maku oli niin kirpeä ja kamala, että oli pakko laittaa kahvi syrjään. Työkaveri naureskeli, että te suomalaiset ette tajua hyvän kahvin päällä sitten ollenkaan, ja tarjoutui juomaan kahvin  - minulta, joka yleensä rakastaa italialaisia tummapaahtoja.

4 kommenttia:

  1. Mulla oli ihan tuo sama nääntymisnälkä aluksi! Varsinkin rv 4-6, kun ei vielä ollut pahoinvointia niin ruoka kyllä maistui ihan ennätystahtiin :D Ja juurikin siis niin, että tuntui että kuolee jos ei saa ihan kunnon ruokaa ihan just nyt heti... Sitten kun pahoinvointi alkoi, niin oli vaan pakko syödä 1-2 tunnin välein, jotta se ei pahene. Eikä silloinkaan auttanut mikään omena tai porkkana... Onneksi sitten rv 12 jälkeen ruokahalu ja ruokavalio normalisoitui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos viestistäsi, kiva lukea vastaavista kokemuksista. Täällä on alkanut pahoinvointi nostaa päätään lievän etomisen muodossa ja se on kyllä mielenkiintoinen kombo kovan nälän kanssa. En muista milloin olisi ollut aivan järjetön nälkä, mutta samalla ei tee kuitenkaan mitään mieli kuvottavan olon takia. Tulee pitkät 6 viikkoa tätä menoa :D

      Poista
  2. Sama nääntyminen oli mullakin alussa. Yölläkin heräsin nälkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän asti olen itse selvinnyt ilman yösyömisiä, mutta syönkin viimeisen iltapalan aivan juuri ennen nukkumaanmenoa.

      Poista