Tänään koitti koeputkihoidon 1. ultrakäynti. Olin aivan innoissani ja en jännittänyt käyntiä, vaikka oma lääkärini oli tällä kertaa poissa ja pääsin ihmettelemään ultranäyttöä ihan uuden lääkärin kanssa. Tämä lääkäri oli aivan ihmeissään siitä, että en ole raskautunut luomusti, sillä mitään näkyvää tekijää ei lapsettomuuteen ole. No sitähän minäkin - on hyvin turhauttavaa, kun joka kuussa on "unelmatilanne", mutta raskaustesti on ikuisesti vain yhtä viivaa
Kuten arvasin, kroppani on antanut hyvän vasteen lääkkeelle ja kasvamassa 17+15=32 folliikkeliä. Osasin odottaa tätä, sillä aikaisemmin pienikin määrä Letrozolea on kasvattunut munarakkuloita hyvin. Suorastaan liiankin hyvin, ja on pitänyt pelätä monikkoraskautta parin kierron aikana. Tämähän toki on ollut pelkästään lääkärin pelko, sillä itselläni uskoa on ollut hädin tuskin yhdenkään munasolun hedelmöittymiseen luomusti.
Aika hurja luku tuo 32 ja niin se oli lääkäristäkin. Hän vihjaili siihen suuntaan, että toivoi osan surkastuvan ensi viikon punktioon mennessä pois laskuista, sillä muuten olo voi muuttua epämiellyttävän turpeaksi. Lääkäri määräsi jo tästä päivästä alkaen jarrulääkettä nimeltään Orgalutran Bemfolan lisäksi. Illalla siis yhden piikin sijasta saa pistellä kaksin kappalein. Orgalutran on kai vähän ikävämpi pistää kuin Bemfola, mutta otan tämän vain yhtenä lisäkokemuksena tähän jännitysnäytelmää.
Seuraavan kerran lääkäriin 4 päivän kuluttua ja sitten lyödäänkin lukkoon jo punktiopäivä.
Yhden naisen tarina lapsettomuudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti