Kp1-2

Vuoto alkoi eilen ennen kuin ehdin tässä kuussa miettiä viivojen etsimistä. Viimeinen toivo luomuraskaudesta mureni ja nyt viimeistään tajusin koeputkihoidon todella alkavan. Seuraavan yön näin unta piikeistä ja piikittämisestä, vaikka olin sopinut itseni kanssa, etten niitä pelkää. Vaikka yö oli levottomin aikoihin, kertaakaan ei käynyt mielessä ajatus hoidon siirtämisestä tuonnempaan.

Kaikki mitä olen lukenut muista blogeista ja keskustelupalstoilta tapahtuu nyt minulle.

Avasin tänään Bemfola-ruiskun paketista ensimmäistä kertaa. Piikittäminen on tuttua aiemmilta kuukausilta, mutta ei tällaisen ruiskun kanssa. Helpotukseksi piikki oli todella pieni, ehkä pienin, jonka olen nähnyt näihin tarkoituksiin. Silti käteni hikosivat ja etsin sopivaa kohtaa vatsaltani kauan. Olen aika vähärasvainen vatsan alueelta. Siksi minun pitää vetää nahkaa aika napakasti esiin ja puristaa kunnolla. Kerran sain piikistä ikävän patin ja mustelman. Siitä lähtien olen keskittynyt toimenpiteeseen huolella. Bemfolan laittaminen ei sattunut yhtään ja aine meni helpommin sisään kuin tärisevä Ovitrelle. Taisin tuulettaa vähän.

Yleisfiilis on todella hyvä ja olen välillä jopa riemukkaan hyvällä tuulella. Paras päätös ikinä <3